Historia

Suku Sagadate hanesan suku ida ne'ebe eziste iha posto administrativu Laga munisípiu Baucau. No suku Sagadate kompostu husi aldeia Sanulu Resin Ida (11) mak hanesan aldeia Alasafa, Auraba, Abuti, Beli-Uali, Iasula, Na'afa, Onebu'u, Samagata, Selegua no Ulabuti. Iha tempu bei ala bizavo sira ne'ebé moris iha okupasaun Português hateten katak suku Sagadate uluk hanaran Sagadete Rata husi lian makasae, tetun signifika katak Buka mak hetan."Saga" katak buka "Dete" katak mak no "Rata" katak hetan. Tuir istoria beiala sira razaun suku ne'e hanaran Sagadete Rata katak buka liurai to'o hetan mak hodi ukun sira. Iha tempu ne'eba suku ne'e rasik la iha liurai atu ukun ninia povu sira, tanba komunidade husi suku ne'e rasik maioria barak mak moris iha vida agrikultura no barak mak la eskola, no la hatene oinsa atu ukun suku ne'e. Ho nune'e maka governasaun Português hili ema liurai husi suku Saelari naran Pedro da Costa Pereira ho komunidade rasik husi suku ne'e halo sorti hanesan hili lapizera ho aisuak, no iha momentu ne'eba liurai Pedro da Costa Pereira hili lapizeira no komunidade rasik husi suku ne'e hili aisuak tanba komunidade ne'e rasik maioria moris iha vida agrikultura no la eskola. Tanba liura Pedro da Costa Pereira hili lapizeira ho razaun hirak ne'e Governasaun Português hili nia sai hanesan liurai iha suku Sagadete Rata. Iha tinan 1951 suku Sagadete Rata transforma sai fali Sagadate ho razaun tanba malae Português sira pronunsia Sagadete Rata difisil maka sira halo liafuan badak no muda suku ne'e sai fali Sagadate tanba pronunsia fasil.